Käännetty arvonlisäverovelvollisuus, käänteinen alv 

Rakennusalalla Suomessa otetaan 1.4.2011 käyttöön käännetty arvonlisäverovelvollisuus. 

HUOM. Kaikki alla esitetty teksti on tarkoitettu vain viitteenomaiseksi ohjeeksi  veromuutoksen mahdollisista vaikutuksista yrityksen laskutuksen kannalta. Sivuston omistaja ei ota vastuuta mitään tässä esitettyjen tietojen oikeellisuudesta. 

Ensi sijassa  kehotetaan tarkistamaan kulloinenkin tapaus ja asia suoraan Verohallinnon ohjeista www.vero.fi. Vain verohallinnolta on saatavissa lopullinen, täsmällinen ja juridisesti pitävä ohjeistus ja veropäätös kussakin tapauksessa noudatettavan veromenettelyn osalta.   

1. Käännetyn arvonlisäveron tavoite

1.1 Rakennusalalla aliurakoitsijoina toimivissa yrityksissä on usein jätetty arvonlisäverot tilittämättä ja maksamatta pitkältä ajalta. Suureksi kasvaneen verovelan vuoksi aliurakoitsijayritys päättää lopulta hakea yrityksensä konkurssiin. Tällaisessa konkurssissa suuri osa tai kaikki alv-verosaatavat jäävät verottajalta usein saamatta. 

Aliurakoitsija usein myös perustaa pian uuden yrityksen ja jatkaa taas jonkin aikaa samaa yritystoimintaa ja veronkiertoa uudella toiminimellä.

1.2 Myös  rakennusalalla yleistynyt harmaa kuittikauppa halutaan saada kuriin. Kuittitehtailijayritykset ovat tulostaneet kymmenien miljoonien edestä tekaistuja ostokuitteja jotka alihankintayritys on vienyt menotositteina yrityksensä kirjanpitoon.  Näin saadaan aiheettomia alv-vähennyksiä joka on vähentää omaa maksettavan arvonlisäveron määrää.

2. Käännetyn arvonlisäveron menettely, lyhyesti

2.1 Käännetyn arvonlisäverotuksen menettelyssä kaikki rakennusalan aliurakoitsijat laskuttavat tekemistään rakentamispalveluista pääurakoitsijaa tai väliurakoitsijaa alv-verottomilla eli alv-0% verokannan mukaisilla laskuilla. Käännetty arvonlisäveromenettely koskee vain rakentamispalvelua eli etupäässä työsuorituksia koskeva laskutus.

2.2 Pääurakoitsija näin saa ostonsa aliurakoitsijoilta "edullisesti", eli alv-verottomalla hinnalla ja  toisaalta kuitenkin laskuttaa oman tuotteensa loppuasiakkaalta normaalilla  alv-verollisella hinnalla. Tällä menettelyllä koko toimitusketjun osalta arvonlisäveron maksamisvelvoite kumuloituu vain pääurakoitsijan maksettavaksi.  

2.3 Pääurakoitsija suorittaa sitten kaikkien toimitusketjussa olijoiden "puolesta" arvonlisäveron maksun verottajalle. Verottajan on helpompaa valvoa yhtä isoa pääurakoitsijaa kuin kymmeniä pieniä, vaihtelevia aliurakoitsijoita.

2.4 Aliurakoitsijat laskuttavat pääurakoitsijaa alv0%-verollisia laskuja käyttäen.  Tällöin, verrattuna normaaliin tapaan, heille ei kerry mahdollisuutta vähentää myyntiensä alv-veroista omien ostojensa alv-veroja. Ostoissa maksetut arvonlisäverot kuitenkin  hyvitetään aliurakoitsijoille verottajan toimesta, verotilin kautta.

3. Käännetyn veron käyttöalue

3.1 Käännettyä arvonlisäveroa käytetään Suomessa vain rakennusalalla, ja sielläkin vain pääurakoitsijan ja aliurakoitsijoiden välisessä laskutuksessa. 

Siksi käännettyä arvonlisäverotusta ei käytetä tapauksissa joissa yritys laskuttaa esim. yksityishenkilöä kuten omakotitalon rakennuttajaa tai laskuttaessaan yrityksiä jonka toimialana ei ole rakentamispalvelu. 

3.2-Käännetty arvonlisäverotus koskee vain rakentamispalveluiden, eli etupäässä vain työsuoritusten myyntiä. Se etupäässä ei koske rakentamisessa käytettyjen tavaroiden ja materiaalien myyntiä. 

3.3.Tavarat ja materiaalit saattavat kuitenkin tulla ja katsotaan osaksi rakennuspalvelua ja käännettyä alv-verovelvollisuutta jos materiaalit liittyvät kattavasti myytyyn rakentamispalveluun. 

Esimerkiksi sähköasentajan työsuoritus, käytetyt sähköjohdot, putkitukset, rasiat ja muut materiaalit ja tarvikkeet katsotaan kaikkineen kuuluvaksi työsuoritukseen, ja siis käännetyn arvonlisäveron piiriin. 

Samoin ikkunoiden ja ovien asentajien, tai  parkettilattioiden asentajien materiaalit kaikkineen kuuluvat mukaan käännetyn arvonlisäveron piiriin.

Näissä tapauksissa koko sähköasennusalihankkijan tekemä lasku tehdään käännetyn arvonlisäveron periaatteella, eli alv0-verokannalla.

4. Käännetyn arvonlisäveron mukaisen laskun sisältö

4.1 Kun aliurakoitsija tekee käännetyn arvonlisäveron mukaisen laskun pääurakoitsijalle, on laskun tekijän "asiaankuuluvaa huolellisuutta noudattaen" varmistettava että laskun vastaanottava yritys täyttää Arvonlisäverolaki AVL 8 c §  mukaiset käännetyn arvonlisäveron edellytykset. 

Tällä halutaan varmistaa ettei esim. omakotitaloa useina aliurakoina rakennuttavalle yksityishenkilölle virheellisesti tehdä alv0% verokannan mukaisia laskuja.

4.2 Laskulla on oltava merkittynä oman Y-tunnuksen lisäksi myös laskun saajayrityksen Y-tunnus. 

4.3 Käänteisen arvonlisäverotuksen laskulla on löydyttävä tekstinä viittaus yllä mainittuun arvonlisäverolakiin. Teksti voi olla sisällöltään esim. tällainen:

-"Ostaja verovelvollinen, AVL 8c §" tai

-"Rakentamispalvelun käännetty arvonlisäverovelvollisuus, AVL 8c §" tai

-"Lasku ei sisällä arvonlisäveroa, ostaja verovelvollinen, AVL 8c §" tai

5. Mallilaskut

Seuraavassa on esitetty kaksi mallilaskuja käännetyn arvonlisäverotuksen laskutuksesta. 

Lasku 1 Normaali paperilasku. 

Lasku 2, Finvoice verkkolasku 

Lasku 3, Tässä kolmannessa mallilaskussa laskulla on sekä normaalia 23% alv-verokannan mukaista materiaalia että käännetyn verovelvollisuuden alaista alv0% mukaista rakentamispalvelua. 

Laki sallii myös tällaisen eri verokantojen yhdistelemisen samalle laskulle. Jos yhdistelmälaskun sijasta kuitenkin jaetaan laskutettava 2 erilliselle laskulle, saattaa sellaisten erillisten laskujen käsittely olla laskun vastaanottajan kannalta selkeämpää. 

Huom. Myös näiden mallilaskujen sisällön osalta on syytä huomioida alussa esitetty varaus kaikkien tällä sivulla esitettyjen tietojen oikeellisuuden suhteen. Verohallinnon kulloisetkin lopulliset tulkinnat saattavat muuttua tai vaihdella.